Raspberry Pi HTPC-asennus

Olen käyttänyt kotiteatteritietokoneessani (Home Theater PC, HTPC) jo ensimmäisen Xboxin ajoilta peräisin olevaa Xbox Media Center-sovellusta, joka nykyään kulkee nimellä Kodi. Kodi on erittäin näppärä mediasoitinsovellus, varsinkin jos omistaa verkkolevyn, jolla säilyttää mediatiedostot. Kodi soittaa lähes minkä tahansa mediaformaatin monelta erilaiselta verkkomedialta, paikallista tallennustilaa unohtamatta.

Koska Kodi on vain tavallinen sovellus, vaatii se alleen käyttöjärjestelmän jonka päällä sovellus pyörii. Pelkkään mediakeskuskäyttöön on hieman turha asentaa täysiveristä Linuxia tai Windowsia, mutta onneksi Kodin kumppaniksi on rakennettu muutamia erilaisia mediakeskuskäyttöjärjestelmiä, kuten Linuxiin pohjautuva OpenELEC. OpenELEC on hyvin pelkistetty ja riisuttu versio Linuxista, jonka perimmäinen tarkoitus on toimia alustana Kodille.

Oma kotiteatterikoneeni alkaa käydä melko vanhaksi ja kuluttaa suhteessa käyttöön paljon sähköä. Päätin päivittää koneen vihdoin ajantasalle vaihtamalla alustan – ironista kyllä – Raspberry Pi 2:n. Pi 2 neliydinprosessorillaan alkaa olla jo melkoisen mehukas laite Kodin pyörittämiseen. Jo ensimmäinen versio toimi melko sulavasti, kiitos kovan optimointityön, mutta Pi 2 on tehoiltaan jo erittäin riittävä.

Aion tässä artikkelissa kertoa pääpiirteittäin omasta HTPi -asennuksestani, jotta lievästi kokematonkin pääsee ohjeilla Kodin ihmeelliseen maailmaan.

Komponentit

• Raspberry Pi 2

Raspberry Pi 2:n sijaan voit kokeilla asennusta myös alkuperäiselle Pi:lle, mutta tässä artikkelissa käsittelen asennusta Pi 2:n näkökulmasta.

• microSD -muistikortti

Jos et halua tallettaa mediatiedostoja itse HTPi:lle, jo muutaman gigatavun kortti käy. Mikäli haluat tallettaa julisteita yms HTPi:lle mediakirjastoa piristämään, kannattaa valita n. 8-16GB kortti. Mikäli tietokoneessasi ei ole microSD-korttipaikkaa, hanki kortinlukija ja/tai sopiva adapteri.

• microUSB -virtalähde

Virtalähteen olisi hyvä pystyä tarjoamaan n. 2A virta.

• HDMI -kaapeli

HDMI-kaapelin käyttäminen on suositeltavaa jo pelkästään teräväpiirtokuvan näyttämiseksi. HDMI-kytkennän etuina on myös digitaalisen äänen kulkeminen samaa piuhaa pitkin, sekä mahdollisuus ohjata televisiota HTPi:ltä käsin. Tämä artikkeli ei käsittele muita liitäntätapoja, mutta pienellä säädöllä kaikki on mahdollista.

• Näppäimistö (Asennuksen aikana, asennuksen jälkeen valinnainen)

Jos haluat käyttää näppäimistöä jatkuvasti, kannattaa valita mahdollisimman pienikokoinen langaton näppäimistö.

• Bluetooth -dongle (Valinnainen)

Käytän Bluetooth-donglea Playstation 3:n kaukosäätimen yhdistämiseen, jotta käyttämiseen ei tarvitse kömpelöä näppäimistöä.

• Verkkosovitin

Pi:n isompikokoisemmissa malleissa on sisäänrakennettuna liitin verkkokaapelille, mutta OpenELEC tukee myös useita langattoman verkon sovittimia. Mikäli harkitset toistaa videotiedostoja verkkolevyltä, suosittelen kuitenkin verkon kytkemistä kaapelin kautta. Langaton verkko ei toimi varmatoimisesti ja sisällön puskuroinnissa kestää epämiellyttävän kauan.

Ohjelmiston asentaminen

Käyttämämme OpenELEC-sovelluksen voi ladata ohjelmiston kotisivuilta. Valitse Raspberry Pi-kohdasta omalle Raspberry Pi -versiollesi sopiva “Stable build” Disk Image – esim tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä lataan RPi2 Second-Generation quad core models (Model B 1024MB) otsikon alta [Stable] OpenELEC 6.0.0 (arm) Disk image. Tallenna levykuva koneellesi.

Kun lataus on valmis, on aika kirjoittaa levykuva muistikortillesi. Tähän on olemassa hyvät ohjeet Raspberry Pi Foundationin kotisivuilla. Valitse tietokoneesi käyttöjärjestelmälle sopiva ohje kohdan WRITING AN IMAGE TO THE SD CARD alta. Tämä artikkeli ei tarkemmin käsittele miten levykuva kirjoitetaan kortille, mutta pääpiirteittäin kaikilla alustoilla se tapahtuu niin, että liität muistikortin (jolle haluat OpenELECin asentaa) koneeseesi, valitset lataamasi OpenELEC levykuvan, ja kirjoitat levykuvan tälle kortille. Huomaathan, että OpenELECin asennus tyhjentää muistikortin sisällön.

Kun levykuvan kirjoitus on valmis, irroita muistikortti ohjeiden mukaan, ja laita se varovasti Pi:n muistikortille tarkoitettuun paikkaan. Älä käytä voimaa, ja varmista että asennat kortin oikein päin.

Laitteiden kytkeminen ja OpenELECin ensimmäinen käynnistys

Kun muistikortti on kytketty, voit kytkeä muutkin laitteet. Kiinnitä HDMI-kaapeli sekä Pi:hin että televisioon, kytke USB-laitteet ja vasta lopuksi virtalähde, sillä laite käynnistyy samantien kun se saa virrat. Televisio kannattaa pistää jo valmiiksi päälle oikealle kanavalle, niin televisio tunnistuu varmasti.

Kun kytket virrat päälle, ilmestyy televisioon OpenELECin logo. Asennus suorittaa ensimmäisellä kerralla muutamia operaatioita ja käynnistyy hetken päästä uudelleen. Kun laite käynnistyy uudemman kerran, saavut tervetulotoivotukseen. Onneksi olkoon, OpenELEC on nyt asennettu. Seuraavaksi vuorossa on konfigurointi.

Yleisten asetusten tekeminen

Asennuksen jälkeen voit konfiguroida laitteen haluamallasi tavalla. Oma tarpeeni on lisätä medialähteet sarjoille ja elokuville, asettaa automaattinen sisällön skannaus päälle sekä asentaa muutama kätevä lisäosa.

Tervetuloruudun asetukset

• Aseta ensin nimi, jolla laite näkyy verkossa (Hostname)
• Valitse verkko (esim Wired)
• Mikäli käytät Windows -verkkojakoja, kytke Samba päälle. Mikäli haluat etähallita konetta, laita SSH päälle

Käyttöjärjestelmän asetukset

System – OpenELEC -osion alta löytyvät OpenELEC käyttöjärjestelmän asetukset. Täältä voi säätää verkkoa, bluetooth laitteita yms. Lisää bluetooth kaukosäädin parittamalla laite Bluetooth-alavalikosta. Täältä voit myös säätää järjestelmän automaattisen päivityksen päälle.

Muut asetukset

Kun tervetuloruudun asetukset on tehty, käy System – Settings -osiossa tekemässä loput asetukset. Enterillä pääset eteenpäin valikoissa, ja askelpalautin vie taaksepäin. Appearance-osiossa olen ottanut navigointiäänet pois (Skin-asetukset), Valinnut kielen, kellonajan ja paikalliset asetukset (International-asetukset).
Video-osiossa olen säätänyt videokirjaston päivittämisen käynnistyksessä päälle (Library-asetukset). Loput oletusasetukset ovat alkuun hyvät.

Medialähteiden lisääminen

Tärkein asetus on tietenkin lisätä median lähteet, jotta päästään katsomaan viihdettä.

Sarjat

Mene Videos -osioon, valitse Files. Mene TV Shows-kohdan päälle ja avaa valikko painamalla näppäimistöltä c. Valitse Edit source, josta voit lisätä kansioita tähän lähdekategoriaan. Itse lisään verkkolevyltäni sarjat lisäämällä uuden lähdekansion valitsemalla Add ja sen jälkeen Browse. Avautuvasta valikosta valitsen Windows network (SMB). Navigoin verkkolevylläni oikeaan kansioon ja painan lopulta OK. Tämän jälkeen valitsen OK dialogin alareunasta. Sen jälkeen valitaan hakemistojen sisältötyyppi. Valitsen tälle kansiolle TV shows, ja käytän scraperina the TVDB:tä. Tämän jälkeen taas OK. Kodi kysyy, että haluanko päivittää kansion tiedot, valitsen Yes.

Elokuvat

Edelleen Videos – Files näkymässä ollessani lisätään kohta myös elokuville. Paina Add videos -kohtaa. Valitse Browse ja navigoi kansioon jossa elokuvasi sijaitsevat. Jätä osion nimeksi Movies. Tämän jälkeen voit taas painaa OK. Valitse sisällön tyypiksi Movies, ja paina OK. Haluat jälleen päivittää sisällöt, joten valitse Yes.

Riippuen kokoelmiesi koosta, ruksuttaa Kodi aikansa. Kodi koittaa tunnistaa elokuvat ja sarjat parhaansa mukaan, mutta ei aina tehtävässään onnistu. Tärkeää olisikin nimetä tiedostot oikein. Vaikka tiedostojen tarkemmat tiedot eivät löytyisikään, saa kuitenkin Files-listauksesta selailtua kansioita tiedostonimien mukaan. Skannauksen jälkeen elokuvat ja sarjat näkyvät nätisti omina osioinaan päävalikossa.

Loppusanat

Loppujen lopuksi asennus on helppoa, vaikka ottaakin aikansa. Lopputuloksena on kätevä mediasoitin, joka on laajasti kustomoitavissa erilaisilla teemoilla ja lisäosilla. Asennuksen jälkeen kannattaa selailla internetistä erilaisia ohjeita ja tutorialeja, jotta Kodi-kokemus muovautuu mahdollisimman mieluisaksi. Hyviä elokuvahetkiä!

Arcade-kabinetti, osa 1

Olin jo pitkään haaveillut oman pelikabinetin tekemisestä, ja vihdoin aika tuntui olevan omalta osaltani kypsä sellaisen rakentamiseen; Jo valmiiksi hankkimani Raspberry Pi 2 riittää tehoiltaan jo reippaasti monenlaisiin emulaattoreihin ja RetroPie-projekti alkaa olla jo melkoisen mukava käyttää. Olin ostanut etukäteen myös arcade-joystickin ja nappeja, sekä labilta löytyi kabinettiin soveltuva näyttö, joten kasaus alkakoon!

Projekti alkoi testaamalla, että näyttö pelittää. Se soveltui projektiin mainiosti, kun huomasin ottaa värinkorjaukset pois päältä. Tämän jälkeen avasin näytön ja ilokseni huomasin että näyttö sisältää kaiuttimet, joita voin hyödyntää kabinetissa.

Ohjaamista varten olin jo aikaisemmin rakentanut USB-laitteen, johon saan omat kytkimet kiinni. Se näkyy käyttöjärjestelmälle standardina USB-joystickinä. Se toimi hyvin Raspberry Pi:n kanssa ja päätyy siis kabinettiin. Laite perustuu raphnetin skemoihin pienin muokkauksin. Olin myös aikaisemmin rakentanut adapterin, jolla saan NES ja SNES ohjaimet toimimaan USB-laitteina, sekin päätyy nyt osaksi tätä kabinettia.

Laitteen sunnittelun aikana sain työkaveriltani lahjoituksena iCade-kabinetin, josta hyödynsin napit, sillä niiden mikrokytkimissä oli parempi tuntuma kuin aikaisemmin ostamissani. Käytän kuitenkin muutaman aikaisemmin hankitun nappulan sillä haluan laitteeseen lisänapit pinball-pelejä varten. Valitettavasti iCaden kotelo oli liian pieni valitsemalleni näytölle, joten sitä en voinut projektissani hyödyntää.

Kun totesin osien olevan melkolailla kasassa, aloin suunnittelemaan laittelle koppaa. Otin hieman mallia iCaden kotelosta, jossa oli mielestäni näppärät muodot. Otin suunnittelun lähtökohdaksi sen, että kaikki palat saisi leikattua saman levyisiksi, jolloin materiaalin mittaan sahaaminen olisi helppoa. Yhteiseksi mitaksi määräytyi 400mm. Materiaaliksi valitsin 12mm koivuvanerin. Mallinsin boksin Onshapella, joka osoittautui jälleen kerran erittäin hyväksi työkaluksi vapaasti muuteltavien mittojen ja relaatioiden takia. Kun osat oli mallinnettu, otin kappaleiden mitat talteen ja tilasin osat valmiiksi leikattuna. Kätevää.

Koppa syntyi melko nopeaa tahtia, kun kaikki mitat sai cadipiirrustuksesta. Kun koppa oli vihdoin kasassa, sain kiitellä onneani että olin arponut näytön kulman ja muut mitat juuri passeleiksi.

Kun kabinetti oli kasassa, mallinsin kaiuttimille pidikkeet, jotka laitoin tulostumaan. Ensikerralla saan ne paikalleen, sekä on aika alkaa ahertaa kontrollerin painikkeiden kanssa. Lisää projektista ensipostauksessa.

ESP8266-lampunkatkaisija

Viimeisen vuoden aikana ESP8266-mikrokontrolleri on noussut suosioon hakkeripiireissä, ja minäkin kiinnostuin siitä heti kun kuulin siitä. Koska siinä on sisäänrakennettu WiFi ja on itsessään kykenevä mikrokontrolleri, niin sain idean opetella sillä miten Internet of Things toimii ja miten sitä voi kehittää itse omaan kotiin. Projektini olisi oppia IoT:n perusteet, ja rakentaa lähiverkkoon yhdistetty lampunkatkaisija omille työpöytävaloilleni.

Hacklabilla löytyi jo suuri osa tarvittavista materiaaleista. Labila oli pari ESP-01:tä ja niille oli myös rakennettu valmiiksi palikka jolla sitä voi ohjelmoida. Niin, testaamisen jälkeen, aloin kehitää projektiani.

Softapuolen voi tehdä monella eri tavalla, minä valitsin käyttää MQTT-protokollaa. MQTT on kevyt ja pieni protokolla joka perustuu viestien tilaamiseen ja lähetämiseen, ja joka on suunniteltu IoT-laitteille. Kirjoitin ESP-ohjelman Arduino IDE:ssä, käyttäen kirjastona PubSubClientiä (https://github.com/knolleary/pubsubclient).

Viime tiistaina hacklabilla laite valmistui, ja asensin sen samana iltana kotiin testaakseni. Toimii!

3d-tulostimen saattaminen käyttökuntoon

Labilla on 3d-tulostin, mutta valitettavasti se ei ole tällä hetkellä kovin varmatoiminen, eikä tuota kovinkaan hyvää laatua. Laadun heikkous johtuu suurimmilta osin siitä, että nykyinen runko ei ole järin tukeva. Ongelman ratkaisemiseksi ehdotan, että kerätään kolehti, jolla ostetaan uusi runko.

Mikäli saamme tarvittavat varat kasaan, suunnitelmissa olisi hankkia vankka ja luotettava teräsrunko, P3Steel. Aluksi siirrämme vanhan tulostimen osat uuteen runkoon ja kalibroimme laitteen hyvään iskuun. Tulevaisuudessa voimme harkita myös osien päivittämistä. Mikäli joltakulta irtoaa projektiin Raspberry Pi, voidaan vehkeeseen liittää myös OctoPrint, jolla tulostus onnistuu näppärästi lähiverkon yli.

Osat ja tarkempi taistelusuunnitelma luettavissa täällä.

Jos olet kiinnostunut lahjoittamaan hieman rahaa projektia varten, voit ilmiantaa itsesi täällä.

Toivottavasti saadaan labille vihdoinkin ansaitsemamme kunnollinen 3d-tulostin!

Ps. 3d-tulostin ei ole yhdistyksen virallinen projekti. Tulostimen rahoittaa ja kokoaa labin itsenäiset käyttäjät.

Päivitys

Näyttää siltä, että printterin hinta saadaan lahjoituksilla katettua, joten laitoin osat tilaukseen laakereiden kera. Sitten vaan odottelemaan. 🙂

Mikäli mukaan saadaan vielä lisää kiinnostuneita tulostelijoita, niin saadaan painon takia nousseiden postikulujen kattamisen jälkeen painettua ehkä hintaakin hieman alemmas per lahjoittaja.

Maksuun tarvittavan tilinumeron saat allekirjoittaneelta.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Syyskokous 2015 + ylimääräinen yhdistyksen kokous

Turku Hacklabin syyskokous on 1.12.2015 klo 18:00 läbillä, ylimääräinen kokous pidetään heti syyskokouksen päätyttyä. Kokouksen päätyttyä tiloilla vietetään pikkujoulua, joten omat glögit ja piparit mukaan.

Avain- ja vuosimaksuihin on tuossa muutoksia seuraavalla tavalla:
Vuosimaksu 20e -> 30e
Avainmaksu 30e/kk -> 35e/kk

Asiasta keskustellaan tarkemmin kokouksessa

Kokouksen työjärjestys

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle
6. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
8. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
9. Muut asiat

Ylimääräisen kokouksen työjärjestys:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Ehdotetaan hallitukselle vapautta valita yhdistyksen jäsenistä henkilöitä, joille hallitus voi antaa mandaatin pitää yllä yhdistyksen tilojen siisteyttä ja järjestystä
6. Ehdotetaan, että hallitus voi määrittää suurimman mahdollisen tilan, jossa avainmaksajat ja kannatusjäsenet säilyttää omia tavaroitaan, ja että lisä tilasta voidaan määrätä lisämaksu