Turku Hacklab 2020 ja 2021

Hacklabin hämmentävä 2020

Hyvää alkanutta vuotta sinulle, joka toljotat tätä. Turku Hacklabille viime vuosi oli hyvin jännä, ehkä jopa jännin. Tässä pieni yhteenveto, mitä kaikkea tapahtui viime vuonna ja mitä tänä vuonna saattaa tapahtua.

Vuosi 2020 alkoi orastavan jännityksen merkeissä, sillä oli tullut tieto, että joutuisimme muuttamaan vanhasta tilastamme Orikedolta. Tätä ei helpottanut se, että puolet (tai ainakin yksi neljäsosa) uuden hallituksemme jäsenistä oli täysiä untuvikkoja vastaavissavissa hommissa. Kokemattomuudesta huolimatta aloimme etsiä uusia tiloja ja kävimme tutustumassa useampaan vaihtoehtoon mm. Leaf Centerillä. Paikan pihalla sijainnut vartijankoppi olisi ollut mielenkiintoinen, mutta ahdas työtila. Yksi paikan tiloista oli pelottava (Saw-leffan vibat) ja toinen niin siisti, että ei sinne olisi kehdannut sirkkeliä laittaa. Viimeiseksi katsomamme tila olisi ollut tilava, sisältänyt oman lastauslaiturin ja mahdollistanut ehkä jopa tulityöt, mutta vuokra höystettynä lämmityskuluilla meni yli budjettimme reilusti. Paikassa ei ollut muistaakseni myöskään ikkunoita.

Jatkoimme uuden tilan etsintää ja saatoimme käydä katsomassa muitakin paikkoja. En muista miten se meni. Sitten löysimme mahdollisuudelta vaikuttavan tilan Lukkocenteristä, jota kävimmekin tutkimassa. Kyseessä oli valoton romua täynnä oleva loukko, johon rakastuimme välittömästi. Lattian maali hilseili, seinät olivat paljasta väliseinälevyä, seinällä oli valtava neuvostoaikainen hissin virtakaappi ja ranteenpaksuinen virtakaapeli. Ainut valonlähde oli kattoikkunoista näkyvä himmeä tähtitaivas, mutta ymmärsimme heti, että vaivannäöllä tila olisi meille juuri sopiva. Saimme neuvoteltua mielestämme ovelan vuokrasopimuksen ja projekti “Turku Hacklab 3.0” saattoi alkaa.

Kesti hetki, että tilasta saatiin pois sinne hoardattu romu. Me emme tätä onneksi joutuneet itse tekemään – *helpottunut huokaus*. Tarkoituksemme oli remontoida ensin ja muuttaa vasta sitten tavarat paikalle. No eihän niin tietenkään käynyt vaan aika loppui kesken ja meidän täytyi organisoida ihmiset muuttamaan vaikka remontti olikin pahasti kesken. Muutto olikin yksi Hacklabin historian yhteisöllisimpiä hetkiä. Motivoinutta muuttoporukkaa oli paljon ja pakettiautojen laivasto saatiin risteilemään Orikedon ja tämän uuden paikan väliä niin, että koko muutto oli päivässä valmis. Orikedon loppusiivous meni myös hyvin seuraavana viikonloppuna ja saimme luovutettua avaimet aikataulussa, mutta haikeina. Kaatopaikalla oli kiva paiskoa turhaksi jääneitä lastulevyn kappaleita niille kuuluvaan kasaan.

Ai niin se remonttihan jäi kesken. Sen tiellä olikin 5-10 pakettiautollista Hacklabin kamppeita erilaisissa kasoissa, joka teki remontista melkoisen palapelin. Tiesimme jo siinä vaiheessa, että tulemme jakamaan tilan kahtia verstaaksi ja elektroniikkatilaksi, joten päätimme remontoida ensin toisen puolen samalla kun tavarat odottivat tiiviissä rykelmässä toisella puolella. Kaikista ikävin homma oli tasoituslaastin hiominen ja kaikialle tunkeutuva pöly. Hauskin vaihe remontissa oli lattian maalaaminen: “Hups kaadoin ihan vahingossa puoli sankoa maalia lattialle! Tyhmä minä.” Jossain välissä paikalla kävi vuokranantajan järjestämä valaisinasentaja, joka hyödyntäen käsittämättömiä akrobaattisia taitoja, loihti tilaan tehokkaan LED-valaistuksen. Yhdessä tuoreen valkoisen ja harmaan maalipinnan kanssa paikka alkoi näyttää ihan viihtyisältä. Saimme paikalle myös oikein kodikkaan keittiökaappijutun sekä yhteyden vesijohtoverkkoon.

Tässä vaiheessa elettiin kai vielä maaliskuuta ja idästä tuli uusi uhka Hacklabin olemassaololle. Koronaviruspandemia jos et arvannut. Tuo kettumainen lepakkoflunssa alkoi haitata pian remontin etenemistä sillä kaikenlaisia rajoitustoimia otettiin käyttöön. Tilanne näytti huolestuttavalta, sillä olimme vuokranneet tilan tietäen vallan mainiosti, että meillä riittää kassaa vain sopimuksen edellyttämäksi yhdeksi vuodeksi nykyisellä jäsenmäärällä, mutta ei yhtään sen pidemmäksi aikaa. Oli aika huono alkaa markkinoida keskeneräistä työpajaa: “Tule Hacklabin jäseneksi ja pääset remontoimaan ilman korvausta uutta pajaamme. Yksin. Jee!” Emme myöskään voineet jouduttaa remonttia, sillä porukalla oleskelua täytyi välttää. Ahkerien jäsentemme ansiosta se kuitenkin eteni, kuin etana tervassa, mutta eteni kuitenkin. Erikoiskiitokset täytyy antaa puheenjohtajallemme ja hänen apujoukoilleen, joiden ansiosta Hacklabillä on nyt makea väliseinä.

Kesään mennessä olimme saaneet väliseinän viimeisteltyä, lattian maalattua ja suuren osan tavararoista paikoilleen. Uusi Hacklab oli välttävässä käyttökunnossa ja joimme sen kunniaksi Megaforcet. Osa jäsenistä rakensi junarataa, jolla lelujuna voisi kuljettaa kylmiä oluita kylmäkaappiannostelijasta määränpäähän. Ongelmana oli edelleen liian pieni jäsenmäärä ja puolet kriittisestä vuodesta oli jo hukkaantunut. Oliko kaikki se pölyn, hien, maalin ja lastulevykalusteiden kanssa pelleily turhaa? Ei. Yllättäen kohtalo puuttui peliin ja kesän lämpö haihdutti virusepidemian ihan minimiin. Pystyimme avaamaan Hacklabin vierailijoille ja vierailijoita alkoikin tulla. Nämä uuden tilan vierailijat olivat kuitenkin erilaisia kuin ennen: he liittyivät jäseniksi lähes kättelyssä. Osa alkoi avainjäseneksi siltä seisomalta. Myös olemassa olevat jäsenemme halusivat oman avaimen, jota voivat ihailla hihitellen. Jokin oli selvästi eri tavalla kuin ennen. Ehkä uusi tila oli paljon houkuttelevampi kuin vanhat kopit täynnä hikisiä nörttejä.

Alkoi näyttää siltä, että Hacklab voisi sittenkin pelastua. Motivoituneina aloitimme kaksi videoprojektia, joiden oli tarkoitus esitellä Hacklabia sekä houkutella viattomia ihmisiä tutustumaan toimintaan. Tuuppasimme videot internettiin ja maksoimme Facebookille useita euroja, jotta se spämmää videoitamme Hacklabista tietämättömille. Seuraavina tiistai-iltoina saapui lisää tutustujia ja uskomattoman moni päätti liittyä jäseneksi. Olimme myös tehneet avajaistarjouksen, jolla ensikertalainen saa oman avaimen ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi vastustamattoman alhaiseen hintaan. Alkusyksystä yksi pitkäaikainen jäsenemme päätti ryhtyä uudelleen avainjäseneksi ja tehtyämme alakoulutason kertolaskuja (laskimella), huomasimme, että Hacklabin jäsen- ja avainjäsenmäärä riitti siihen, että pysymme pinnalla. Avasimme jääkylmät Megaforce Light -energiajuomat ja skoolasimme turvavälit pitäen.

Hacklabin epävarma tilanne näytti jo melko varmalta. Tästä rohkaistuneina päätimme hankkia läbille ihkaoman pöytäsirkkelin. Projektille määriteltiin vetäjä ja vaihtoehdoista keskusteltiin pikaviestikanavillamme. Yksi vaihtoehto oli toisen Hacklabin massiivinen tietokoneohjattava pöytäsirkkeli, mutta se olisi vaatinut voimavirtaa ja mahdollisesti katon purkamisen sekä nostokurjen. Sitten oli käytettyjä sirkkeleitä pilkkahintaan Tori.fi:ssä, mutta mikään niistä ei lämmittänyt. Oli myös aivan uusia ammattitason sirkkeleitä, jotka maksoivat monta rahaa. Teimme demokratian periaatteita kunnioittaen jäsenillemme Google Forms -kyselyn, joka ohjaisi hankintaamme. En muista mikä tulos oli, mutta kohtalo tuli jälleen väliin. Eräs jäsenemme oli käymässä Bauhausissa ja ihaillessaan kuola valuen uuden karheita työkaluja, bongasi hän tarjouksen: Ryobin pöytäsirkkeli, poistuva esittelymalli, oli puoleen hintaan. Jäsenemme katsoi sirkkeliin. Sirkkeli katsoi takaisin. Hetken tuijoteltuaan jäsemme käveli tavaratalosta ulos raportoiden löydöstään. Pääsimme äkkiä yhteisymmärrykseen, että tuosta Ryobista tulisi Hacklabin puutöiden ydin. Toinen jäsemme riensi Bauhausiin ja rahoitti ostoksen limukassarahoillamme, jotka olivat kertyneet sadoista nautituista Megaforce -energiajuomista. Hän toimitti sirkkelin Hacklabille ja pian kaikki jäsenemme pörräsivät laitteen ympärillä kuin viisivuotiaat jouluaattona.

Olimme jo ennalta miettineet, että tarvitsemme verstaan puolelle ison työpöydän ja oli myös puhuttu siitä, että tuleva sirkkeli upotettaisiin pöytään isojen levyjen leikkaamista varten. Remontista oli jäänyt yli mukava määrä kakkosnelosta ja vieressä sijaitsevan Jimm’s PC Storen piharemonttityömaalta saimme vaneria (käytettyä vaneria, luvan kanssa). Väittelimme, teemmekö pöydästä 3D-suunnitelmat vai piirrämmekö sen ruutupaperille. Lopulta teimme molemmat suunnitelmat ja pöytä olikin muutamassa illassa valmis. Kiitos yksityiskohtaisten suunnitelmien ja kaukonäköisyyden, lisäsimme sirkkelipöytään myös paikan, johon jiirisirkkelimme pystyy sijoittamaan ja sahaamaan sillä pitkiäkin palikoita pöydän tukemana.

Ehkä tuo projekti johti siihen, että joukkoomme liittyi jälleen uusi jäsen. Upeasta sirkkelipöydästä ja työkaluvalikoimasta vaikuttunut henkilö tarvitsi työpajan projektiinsa, jossa hänen oli tarkoitus muuttaa pakettiauto retkeilyautoksi. Hacklab vaikutti olevan juuri oikea paikka hänelle, sillä yhtä aktiivista läbin käyttäjää ei ole ollutkaan pitkään aikaan jos koskaan. Samoihin aikoihin kävi myös niin poikkeuksellinen tilanne, että Hacklabin jäseneksi liittyi naisia, peräti kaksi. Heillekin lämpimästi tervetuloa mukaan.

Myöhemmin syksyllä, lehtien tippuessa puista ja räntähiutaileden tippuessa taivaasta, koronan toinen aaltoi kiihdytti tartuntatilastoja. Meidän oli jälleen laitettava avoimet ovet kiinni, mutta vaarana ei enää ollut Hacklabin perikato. Avoimet ovet ovat tätä kirjoittaessa edelleen tauolla, mutta saamme edelleen kyselyitä jäseneksi liittymisestä ja uusia jäseniä, joille esittelemme tilan sovitusti. Haluaisimme kovasti pitää avajaiset, jossa tarjolla olisi paljon Megaforcea.

Turku Hacklab vuonna 2021

Tuleva vuosi tulee olemaan todella jännittävä, mikäli vain koronaviruksesta päästäisiin eroon rokotteilla. Jos ei päästä, niin vuodesta ei tule ihan niin jännittävä. Olemme kuitenkin taloudellisesti vakaassa tilassa ja voimme keskittyä Hacklabin kehittämiseen, sekä omiin projekteihimme, joka vähän onkin koko mestan pointti. Suunnitelmissamme on useita hankintoja: SLA-3D-tulostin, laserleikkuri, metalli/puusorvi, dreija, maalauskaappi/koppi, suurempi CNC-jyrsin, pölynpoistojärjestelmä ja muita mahtipontisia systeemejä.

Parantelemme myös olemassa olevia asioita:

• Suuri delta-3D-tulostimemme on johdotettu uusiksi ja viimeisten säätöjen jälkeen sen pitäisi olla toimintakuntoinen.
• Yksi jäsenistämme teki läbille Wifi:in perustuvan tilan käyttöseurannan, jonka avulla muut voivat nähdä, että onko joku läbillä ja näin löytää tai vältellä seuraa. Tähän tulee todennäköisesti vielä päivityksiä, kuten grafiikkaa käyttöasteesta.
• Verstasta on siivoiltu ja järjestelty ja tuota mielikuvista vaativaa hommaa jatketaan.
• Imuroimme. Pöydän alla on pölypalloja.

Kunhan tilanne sallii, aiomme järjestää Hacklabilla erilaisia kursseja, joihin kuuluu mm. 3D-mallintamisen alkeet tyyliin: “Älkää aloittako tätä kuten minä aloitin”, Arduino-kurssi, CNC-jyrsimen käyttökoulutus. Sitten myös ryhmätyöt ovat mahdollisia ja suunnitelmissa olevia ovatkin “Hacklab Huey – jokakodin DIY-älyvalaisujärjestelmä” ja RGB-valaistu Hacklabin 3D-logo. Odotamme kovasti myös aikaa, jolloin läbillä voi hengailla suurellakin joukolla pelaten konsoleilla pelkäämättä, että röyhtäisee maskin sisään.

Hacklabin hallituksen suunnitelmana on ensin kartuttaa yhdistyksen koronavuonna huvennutta kassaa. Kunhan mukava puskuri pahan päivän varalle on saatu kerrytettyä, voimme alkaa miettiä, alennammeko avainmaksua ja/vai hankimmeko aikaisemmin mainittuja mahtipontisia juttuja. Voi myös olla, että keskipitkän ajan kuluttua – mikäli jäsenmäärä kasvaa nykyistä lineaarista tahtiaan – joudumme laajentamaan Hacklabia. Ehkä etsimme uudet vielä suuremmat tilat tai sitten vuokraamme lisää tilaa nykyisestä kiinteistöstä mikäli sitä on silloin saatavilla. Luulen, että hurja koronavuosi olikin vasta prologi Hacklabin suuressa seikkailussa.

terveisin, Turku Hacklab

In English:

Sorry. This text is way too long to translate and I’m too sleepy for that. Maybe later.